Kevät saa, minä en.

"Psykiatrian erikoislääkärin Olli Piirtolan mukaan kevätmasennus vertautuu kaamosmasennukseen. Molemmat ovat vuodenajasta riippuvaisia masennustiloja.

”Valon muutokset vaikuttavat mielialaa säätelevän serotoniinin tasoon. Kaamoksen aikaan taso laskee, keväällä nousee. Osa ihmisistä reagoi serotoniinin nousuun kuitenkin paradoksaalisesti eli serotoniini ei nostakaan mielialaa vaan antaa sysäyksen masennukselle”, Piirtola sanoo.

KEVÄTMASENNUSTA esiintyy Piirtolan mukaan maalis–kesäkuussa. Siitä kärsitään maailmanlaajuisesti alueilla, joissa valon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina.

Poikkeuksiakin tosin on.

”Islannissa ei tiettävästi esiinny vuodenaikamasennusta. Syynä voi olla runsas kalan syöminen. On mahdollista, että kalan rasva suojaa masennukselta.”

KEVÄTMASENNUKSEN oireet ovat samoja kuin normaalin masennuksen eli esimerkiksi väsyminen, itkuherkkyys, mielialan lasku ja motivaation puute.

Piirtolan mukaan kevätmasennus saattaa alkaa unen häiriöillä, kuten liikaunisuudella tai unettomuudella." (HS, Hanna Syrjälä, 16.3.2016)

Muistan lukeneeni aiheesta vastaavanlaisen artikkelin neljä vuotta sitten ja tunteneeni valtavaa helpotusta. Siihen asti olin kuullut vain kaamosmasennuksesta, jota lähipiirissäni tuntui eriasteisena esiintyvän vähän joka toisella. Itselleni pimeys ei aiheuta mitään oireita. (Tässä kohtaa joku läheisistäni saattaa vienosti yskähtää kahviinsa, mutta menkööt.) Mitään oireita ei aiheuta. 

Kevät sen sijaan on minulle vaikeaa aikaa. Vaikea aikani kestää yleensä helmikuusta huhtikuun loppuun. Valo lisääntyy, sinivuokot pyrkivät herkkinä esiin maksamakkaran värisen sohjon alta, play-offit alkavat, kikkaratukkainen täti roikkuu puoliksi ulkona kerrostaloasuntonsa ikkunasta Vileda-pullon kanssa. Ihania asioita, mutta minua kevät jostain syystä masentaa. Huomaan olevani väsynyt ja ylivirittynyt yhtä aikaa. Se on ahdistava olotila. Lisääntyvä valo pitää minua hereillä iltaisin ja aamuisin herään kuudelta. Tätä kun jatkuu kolmekin viikkoa, olen jo ihan sekaisin. Samalla pitäisi kiristää tahtia, deadlinet pukkaa päälle ja siivotakin pitäisi. Koti näyttää auringonvalossa perseeltä. Siltä, että papukaijat ja kissat ovat tapelleet asunnossa koko talven ja kokanneet samalla erilaisia liharuokia ikkunalaudoilla. 

Tämän lisäksi lapsilla on koulussa väriviikko. 

(Väriviikko = joka päivälle pitää olla eriväriset vaatteet mutta itse ei saa päättää minkä väriset ja torstai on pinkkien vaatteiden päivä mikä aiheuttaa 7-vuotiaassa pojassa monenlaisia tuntemuksia mutta koska kyseessä on kilpailu - MIKSI? -ne vaatteet "pitää olla ja mitä jos mulla ei oo ja mitä jos joku muu voittaa ja ostakaa minulle punaiset housut!!!!". Kiitos koululaitos.)

Parikymppisenä kevät toi mukanaan aina jonkin vaatimuksen. Oli ylioppilaskirjoitukset, opiskelemaan hakeminen, pääsykokeet, tärkeät tentit, gradu, valmistuminen, töiden haku. Yhteiskunta kannustaa voimallisesti kansalaista suorittamaan. Keväällä suomalaisen täytyy jaksaa. On tiedettävä mitä haluaa, toimittava määrätietoisesti ja mentävä eteenpäin. Siitä vihjailee kellokin, joka yhtäkkiä itsekseen siirtyy eteenpäin kesäaikaan ja muutenkin kiireisestä elämästä katoaa kokonainen tunti! Mihin se menee? Katoaako se muiltakin? Leikkaako Juha Sipilä sen vain keskiluokalta vai ihan kaikilta?

MIKSI HALUAT KIDUTTAA KANSALAISTA, SUOMI?

Kevät on mielestäni vuoden kiertoa ajatellen huono aika pistää kansalaiset laittamaan parastaan. Takana on räntäsateen kuorruttama, sysimusta syksy. Sitä seuraa vielä synkempi talvi kirkkaana kruununaan liian lyhyt, harmaa joululoma, joka sekin menee tentteihin lukiessa. 

Ruuhkavuosien kutkuttavissa pyörteissä elävien syksy kuluu rästitöitä tehden ja lasten saivareisia täipäitä ja kurahaalareita desinfioiden. Hartaasti odotettu joulu"loma" hurahtaa ohi erilaisia sukulaisiin ja perinteisiin liittyviä velvoitteita suorittaessa. Uudenvuoden aattona silmäpusseihinsa kompasteleva yksinhuoltaja huomaa toivovansa, ettei vuosi vaihtuisi enää milloinkaan. Että Arvi Lind ilmoittaisi kymppiuutisissa, että tammikuu ja sitä myöden koko kevät on peruttu. Mutta koska elämä ei ole Solsidan vaan ainainen Assfistingfestivalen, kevät tulee ja penetroituu sinuun väkisin. Joka vuosi. 

Kansalainen palaa tammikuussa töihin väsyneempänä kuin koskaan vain huomatakseen, että edessä on piinalliset 5 kuukautta töissä ilman yhtäkään lomaa. Tammikuu on kylmä ja piinallisen pitkä, ulos ei voi mennä koska naama irtoaa pakkasessa. 
Sitten alkaa helmikuu, sekin kylmä ja pitkä, vaikka onkin oikeasti lyhyt. Pakkanen jatkuu, mutta taivaalta ei putoile pehmoisia lumihiutaleita vaan valtimot puhkovaa jäätihkua. Ulos ei voi siis vieläkään mennä. Lapset tietenkin haluavat mennä ulos, mutta eivät halua laittaa takkia, sukkia tai pipoa. 15 minuutin tappelun, kiristyksen ja lahjonnan jälkeen lapset pukevat ja lähtevät jäätihkuun leikkimään.
Seuraavana päivänä molemmille nousee kuume. 
Ne, joilla on varaa, lähtevät tässä kohtaa talvilomalle Lappiin laskettelemaan. Ne, joilla ei ole varaa eikä lomaa, jäävät kotiin katsomaan ampumahiihtoa telkkarista.

Maaliskuun alkuun mennessä moni suomalainen on elänyt puolet vuodesta pimeydessä. Jari Aarnio ja Laura Huhtasaari mahdollisesti vielä pidempään. 

Maaliskuussa pakkanen vihdoin laskee, mutta niin laskee mielialakin. Kylmyys vaihtuu katupölyyn. Tässä vaiheessa, jos olet nainen, kuukautiskiertosi pimahtaa täysin ja eriasteiset hormoonihauskuudet alkavat. Eläimiä me olemme, turha väittää vastaan, vuodenajat muokkaavat lisääntymistoimintojamme. Niin että yritä siinä sitten. Opiskella, tehdä töitä, siivota ja laittaa ruokaa, kun ainoa mitä todella haluat tehdä on paneskella ympäriinsä, itkeä ja juoda proseccoa aamusta iltaan. Niin kuin kanit tekevät.

Hairahduin aiheesta, mutta se teidän täytyy antaa minulle anteeksi, koska kevät. 

On tutkittu tosiasia, että valon yhtäkkinen lisääntyminen vaikuttaa kehon hormonitoimintaan ja välittäjäaineisiin. Väsynyt keho saa viestin piristyä, mutta ei mitenkään pysty siihen ja tämä kehon ja tunteiden ristiriita on se, mikä masennusta aiheuttaa. Keho tarvitsee lepoa mutta mieli on aktiivinen, menossa kohti uutta ja tuntematonta. Ja ehkä sen lisäksi minulle on nuoruuteni keväistä kaikkine pääsykoestresseineen, graduineen ja töiden etsimisineen jäänyt päälle jokin suorittava autopilottitoiminto. Ääni sisäisyydessäni kuiskii korvaani, että täytyy mennä eteenpäin, täytyy uusiutua, muuttua. Tai ehkä se on eläin ja luonto minussa, joka luo nahkaansa ja puskee ahnaasti maasta ylös, martaan jälkeen. 

Vai onko muutos elämän ainoa pysyvä olotila? En tiedä. 

Sen olen huomannut, että oloani helpottaa kun annan sen olla. Tutkin ja kuuntelen sitä, mutta en yritä pakottaa sitä pois. Annan itseni olla väsynyt, annan itseni suhtautua valoon epäilevästi. Annan itseni olla myös levoton ja poukkoileva. Olen tämänKIN kevään aikana päättänyt taas vaihtaa alaa. Aion radiotoimittajaksi, lastenkodin johtajaksi tai tuottajaksi.

Ehkä alan tutkia näitä mahdollisuuksia, kunhan olen ensin käynyt metsässä kävelyllä, bongannut muutaman leskenlehden ja liikuttunut näkemästäni.

Kyllä se tästä. Kohta on Vappu. Akateemisen turkulaisen lempijuhla.

Tromso pääsiäisenä 2015,
lähdin ystäväni Maiju-Riinan kanssa Norjaan kevätahdistusta
karkuun.

EMMIN KEINOT SELVITÄ KEVÄÄSTÄ:

* hanki makuuhuoneeseen kunnon pimennysverhot, joilla voit säädellä valon määrää.

*oleskele mahdollisimman paljon ulkona, nauti luonnossa tapahtuvista muutoksista.

*älä oleskele ulkona, katso Frendejä sisällä.

*älä juo alkoholia, vaikka kokoajan tekisikin mieli. Alkoholi laskee serotoniinitasoja ja sekoittaa jo muutenkin epätasapainossa olevat välittäjäaineet.

*vie talvivaatteet ja muut villa-asiat pois ullakolle tai kellariin. Vaihda saapikkaat converseihin. Älä kuitenkaan ennen kuin pakkaset ovat laskeneet.

*syö monipuolisesti ja kasvispainotteisesti, jotta saat vitamiineja. Erityisesti b-vitamiinit auttavat mielialaan (omakohtainen kokemus, en ole lääkäri. Paitsi vähän). B-vitamiineja saa mm. maitotuotteista, pavuista, iduista, kananmunasta, kalasta, pähkinöistä ja tummanvihreistä kasviksista, kuten parsakaalista. Vältä ravintolisiä, niiden yhteisvaikutuksia ei ole tarpeeksi tutkittu, pitäydy oikeissa vihanneksissa ja hedelmissä.

*urheile tavalla joka tuottaa sinulle mielihyvää. Älä pumppaa väkisin, paitsi jos olet Mentula. Itselleni jooga, pilates ja kevyt hölkkä (sariessayahmainen kävely koska en jaksa juosta ylämäkiä) toimivat.

Miten sinä koet kevään?